lauantai 18. maaliskuuta 2017

Synnytys

Pahoittelut, että blogi on vaipunut hiljaiseloon. Jopa niin hiljaiseen, että vaikuttaa jo kuolleelta.

Mutta ei suinkaan! Täällä ollaan!

Hiljaiselo on johtunut siitä, että täällä on synnytetty.

Pitkällisen punnerruksen jälkeen maailmaan on saatettu uusi uusi yritys. Bisnesnainen on nyt siis myös yrittäjä.

Helppoa ei synnytys ollut tällä(kään) kertaa. Pienen pienestä ajatuksesta lähdettiin liikkeelle ja matkan varrella suunnitelmat kasvoivat ja kehittyivät. Pahoinvointia oli vähän joka välissä. Välillä pelotti niin että yökötti. Irtisanoutuminen pelotti. Mitä muut ajattelee? - ajatus pelotti. Tyhjän päälle lähteminen pelotti. Oma jaksaminen pelotti.

Niin kuin ihmislapsenkin kohdalla, valmistautuminen tulokkaseen tehtiin hyvisssä ajoin. Käytiin kuuntelemassa muita yrittäjiä. Synnytysosastolla eli uusyrityskeskuksella tuli myös käytyä muutamaan otteeseen. Oma pesäpaikka oli etsittävä ja huolehdittava pienokaisen nimestä. Marraskuun lopussa pikkuinen sai nimensä ja merkittiin sitten kirjoihin ja kansiin. Helmikuussa pienokainen esiteltiin julkisesti. Lehdistökin oli paikalla.

Pikkuruinen yritys on nyt siis saatettu maailmaan ja pienokainen on ottanut ensiaskeleensa kovalla kilpakentällä. Toistaiseksi näyttää ihan hyvältä. Pikkuinen on jo huomattu. Nyt vain sitten kasvatellaan pikkuisesta kelpo yritystä. Hitaasti mutta varmasti.

Tällä hetkellä synnytetään taas. Tällä kertaa maailmaan odotetaan jatko-opintoihin liittyvää tutkielmaa. Poltot tuntuvat lähinnä hartioissa. Tietokoneen ääressä tulee istuttua useampi tunti päivässä ja sen kyllä huomaa. Niska ja hartiat tuntuvat olevan tulessa koko ajan. Liikunta on jäänyt taas liian vähälle ja kroppa ei todellakaan kiitä. Onneksi tämän lapsen syntymä on jo niin lähellä, että paluu normaaliin elämään jo häämöttää. Kestäkää lihakset, kestäkää! Pian tämä loppuu!

Koirille tämä aika on ollut äärettömän ikävystyttävää. Mitään ei tapahdu, ei kerrassaan mitään. Ei kunnollisia pitkiä lenkkejä, ei agilityä eikä rallytokoa, ei edes temppuilua kotiväen iloksi.

Tylsää, tuumii Iiro.