sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Lenni-poika, kovan onnen koira

Lenni-paran agilityura taitaa olla loppusuoralla. Eläinlääkäri tutki viime käynnillä paitsi naisen tuoksusta seonneen eturauhasen, myös röntgenkuvissa näkyvän selkärangan. Ja mitäs sieltä löytyikään. Yksi nikaman väli on kaventunut. Vielä ei ole ollut Lenniäisellä mitään oireita, mutta eläinlääkärin mielestä olisi hyvä välttää hyppäämistä ja kiipeilemistä, ettei välilevy luiskahda pois paikaltaan.
Voi surkeus!
Mutta onhan koiran elämässä paljon muutakin kuin agility. Itse asiassa koira voi vallan hyvin viettää mukavaa ja rikasta koiran elämää ilman ainuttakaan hyppyestettä, putkea tai puomia.
Vai voiko?
Monet harrastavat tottelevaisuutta. Siispä sitä kohti.

Tapahtui eräänä iltana kotona:
Juniori otti kourallisen Lennin lempinamuja ja kävi istumaan haaraistuntaan lattialle. Lenni kipitti kiireen vilkkaa pojan syliin ennen kuin Iiro ehtisi. Tottiskoira kävi istumaan pojan eteen, selkä poikaa päin. Siis häh? Niska-hartia -hierontaako se odotti?
No, sitten saatiin koira oikein päin. "Tassu!", kuului käsky. Lenni meni maahan.
Kun ei namia tullut, se nousi ylös istumaan ja katseli poikaa ihmeissään. "Tassu!" Lenni kävi taas makaamaan. "Ei oo totta, mitä sinä oot tälle opettanut?", kyseli poika ja nauroi katketakseen.
Kolmas yritys. Käsky tuli ja tällä kertaa Lenni pomppasi kahdelle jalalle ja yritti antaa yläviitosen.
Vielä enemmän naurua.
Sitten poika vaihtoi käskyä. "High five!" Se toimi vähän paremmin. Lenni pomppasi taas takajaloilleen ja mätkäisi molemmat tassut pojan kättä vasten. Sitten se istahti ja tuijotti makupalakättä odottavasti. Olihan se tehnyt koko ajan kovasti hommia, miksei niitä namuja jo sada suuhun?
Vielä muutama eri käsky perheen ulvoessa jo naurusta. Yksikään ei mennyt sinne päinkään. Emäntäkin pyyhki jo (ilon?) kyyneleitä silmäkulmastaan. Siinäpä meillä tulevaisuuden tottelevaisuusvalio.

Illalla harjoiteltiin salaa istu- ja tassu-käskyjä. Ei kai sinne tokokurssille voi muuten mennä ?

Tokoileminen on tylsää. Mieluiten pilkin tässä ja katselen unia makkaralla peitetystä keinusta.


3 kommenttia:

  1. Lenni voi ihan hyvin ruveta eläkeläiseksi. Eläkeläisten kohdalla väärin kuulemisia ja muita outoja toimintoja pitää katsoa läpi sormien ja palkita eläkeläinen, kun se tekee jotakin. Katso: Eläkeläisten oikeuksien julistus. YK:n julkaisu vuodelta 2015

    VastaaPoista
  2. Lenni on kuin nuoret pojat - ei siitä vielä eläkeläistä leivota! Meidän agilityvalmentaja nauraa, kun Lenni pomppii radalle lähtiessään innoissaan kuin kumipallo, että tuo koirako muka vanha...!
    Kyllä se on vain se käppänän valikoiva kuulo, mikä tekee välillä tepposet. Mutta pääasia on että namuja tulee, muusta viis... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, jos sitten vaikka osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, niin saisi kuitenkin ne eläkeläisedut :) Terv. Aatu, joka muuten eilen todettiin terveeksi silmien, polvien, selkärangan ja lonkkien osalta.

      Poista