Nakutus

Taas on nakutuksen aika.
Nakutus on kivaa vaikkakin aika raskasta. Nakutuksessa väsyy selkä, sormet ja jalat. Nakutus voi kestää jopa viisi tuntia (Lenni) tai sitten se sujuu kuin tanssi ja valmista tulee kahdessa-kolmessa tunnissa. (Iiro)

Nakutukseen tarvitaan talouskäsineet, Jack Stripper ja Black Jack. Hyvässä herraseurassa homma on hauskempaa. ;o)
Ja tietenkin radio.
Viiden tunnin aikana ehtii kuulla Jannan Sä et ole hullu -kappaleen niin monta kertaa, että oikeasti luulee tulevansa hulluksi. Vuosi sitten vastaavaan nakutusaikaan soi radiossa lakkaamatta Me ei olla enää me, joten useamman tunnin aivopesun jälkeen stressaaja ei enää tiennyt kuka oli. Identiteettikriisi vain syveni, kun Cheek hoki puolen tunnin välein, että "kuka muu muka".

Iiron irokeesi

Kohta ollaan nakuja snaguja.

Paha paikka

Mami sanoo, että se aikoo viedä mun karvat. 

Karvasta asiaa

Kyllä käppänän elämä on välillä kurjaa.
Välillä pääsee missikisoihin ja välillä sitä ollaan niin karvaturilaita, ettei pääse mihinkään. Hyvä että kehtaa pissille viedä iltapimeällä, ja silloinkin katuvalojen ulottumattomiin, ettei kukaan näe. Agilitykaveritkin alkavat kuittailla ja sitä rataa.

Näyttelysesonki jää väkisinkin lyhyeksi, sillä käppänän voi viedä näyttelyyn vain silloin, kun karva on sopivan pitkää. Eli suurimman osan vuodesta karva on joko liian lyhyttä tai sitten liian pitkää.
Lyhyen turkin hoito ei ole ongelma. Kun ei ole karvaa, niin ei ole mitään kammattavaakaan. Paitsi vähän partaa ja jalkakarvoja.

Kun karva alkaa olla pitkää, niin käppänän omistajan hermoja koetellaan. Kaikki roskat ja heinät tarttuvat karvoihin. Erityisesti takiaiset on kauhistus. Ne tarttuvat väkäsillään jalkakarvoihin, partaan ja kaikkialle muuallekin. Niiden irrottaminen on hidasta, sillä useimmiten ne hajoavat ja leviävät. Iiro on ihan paras takiaismagneetti. Enkka on 7 takiaista yhdellä lenkillä. Kuka keksi rakkauden on ihan turha kysymys. Enempi kiinnostaisi tietää, että kuka keksi takiaiset. Stressaajalla olisi sille vähän asiaa.

Piilotan korvat niskaan ja leikin bichon friséetä

Kaksi pientä peikkoa istuu näin

Posted with Blogsy

Tuotekehitystä

Mikä ei kuulu joukkoon?

Iiro on jo pitkään tarkkaillut perheen pyykinpesurutiineja ja löytänyt niistä paljon kehittämistä. Esimerkiksi Lennin ja Iiron petejä ei pestä viikoittain, mikä on tietenkin se räikein epäkohta. Iiro osallistuu pyykinpesuun mielellään ja on aina mukana täyttämässä pyykkikonetta. Lennikin osallistuu pyykkihommiin mielellään, mutta suunta on vain toinen. Lennin mielestä likaiset sukat kuuluu kuskata olohuoneen pöydän alle eikä pyykkikoriin. Valitettavasti sinne kulkeutuu myös alushousuja, mikä saattaa joskus aiheuttaa kiusallisia tilanteita.

Iirossa on myös insinöörin vikaa. Iiron mielestä pyykinpesuaineen pitäisi liueta veteen pikkuhiljaa reikien kautta. Tätä varten Iiro on kehittänyt erityisen pesupallon, reikäpesupallon. Pikkuriikkisistä rei'istä pikkuhiljaa vapautuva pesuaine liukenee tehokkaimmin veteen. Näin pesuaine pääsee tunkeutumaan syvälle kuitujen sekaan ja pesemään vaatteet säihkyvän puhtaiksi, tuoksuviksi ja raikkaiksi. Värit pysyvät kirkkaina ja pyykki ei ole vain puhdasta vaan suorastaan syväpuhdasta.

Posted with Blogsy

Havuja prkle!

Lennin vauhti oli alkuviikosta hieman hukassa. Se lähti kyllä lenkille ihan mielellään ja oli ensimmäisenä menossa eteiseen hakemaan valjaita.
Tai niin no, oikeastaan toisena. Yli-innokas Iiro syöksyy kuin ohjus alakertaan kun kuulee sanan ulos. Päätä pahkaa se poika vetää raput alas ja eteiseen. Ei niin väliä jarrutuksella, joten jossain vaiheessa kurveissa kolisee. Iiro on melko suurpiirteinen.

Ulkona Lenni touhusi omia koiramaisia juttujaan, haisteli, merkkaili ja nuoleskeli tyttöpissoja. (Ihanaa... yh-hyh)

Lenkillä se kuitenkin köpötteli vähän vaisuna. Ihan tuli mieleen, että alkaako ikä jo painaa...
Eikä mitä! Totuus selvisi trimmipöydällä. Etutassun polkuanturoiden väliin oli päässyt muodostumaan inhottava möykky. Havunneulanen, hiekkaa ja mutaa.  Ei ihme, että Lenniä ei huvittanut juosta.

Ja taas mennään!

Iiro on kenguru

Katso mua silmiin

Lenni Lenttunen ja Iiro Iipponen kävivät tällä viikolla silmälääkärissä. Molemmilla on terveet silmät.
Ja on ne niin kauniitkin. < 3
Pakko todeta, että tällä kertaa kauneus on katsottavan silmissä.

Aluksi pojat kyllä järkyttyivät pahasti, sillä ne passitettiin muitta mutkitta kissahuoneeseen. Kissa!
Ei juma, miten noloa, tuumivat pojat.
Lenni tointui nopeammin ja kävi makaamaan. Iiro ei moista nöyryytystä sietänyt ja alkoi heti miettiä pakosuunnitelmaa. Hetken mietittyään se työnsi kuonolla oven auki ja yritti tähystää pakoreittiä. Samaan aikaan tuli eläinklinikan täti hakemaan poikia tutkimukseen, joten suunnitelman toteuttamiseen asti se ei kuitenkaan ehtinyt.

Posted with Blogsy